Kevätpäivä. Haravoin mökin pihaa ja mietin, mitä haluan tontilla olevan. Ei yhtään palaa leikattavaa nurmikkoa? Puita: pyökki, tammi, vaahtera, saarni, pähkinä. Vanhoista on luettelo äidin vanhoissa papereissa. Tuskin edes löydän kaikkia hänen istutuksiaan. Eniten pidän metsämaastosta, jossa on mustikkaa, sinivuokkoja, pieniä männyntaimia, kaikkia niitä metsäkukkia, joiden nimet joskus osasin, mutta nyt eivät tule mieleen. Ja meidän polut ovat hienoja. Ne on tehty pari vuotta sitten ja niillä on hyvä kulkea. Kalliota, hiekkarantaa, hiekkatasankoa mökin pihallakin, kunnes kielot valtaavat sen.
Keväällä on lämn ja kylmä. Linnunlaulua ja rakeita vuorotellen. Kevät on huumaa, vaikka on syksn ihminen. Mökiltä en haluaisi pois ollenkaan. Kuitenkin tulin talviasuntoon, kirjoittamaan, siivoamaan. Facebookkaan lapsenlapsen kanssa. Smash mobsissa kit?
Mummu putoaa kärryiltä... pelaamaton mummu. Opettelen sitten, kun menen heille kylään. Ei kai tässä maailmassa haravoimalla ja puita katsellessa enää pärjää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti