Mökkisauna, saunamökki, pikkumökki, pikkusauna... siellä kului loma, rauhallisesti. Kirjaa lukiessa yksi kokonainen päivä. Jussi Adler-Olsenin Tapaus 64. Se vain vei mukanaan. tähän olen aina kyennyt, olemaan päivän tekemättä muuta kuin lukemista. Sehän on oloa jossain muussa todellisuudessa, vaikka olemassaoleva todellisuuskin on hyvä. Jos ei ole kirjaa kesken, on outo ja orpo olo. Paras viime aikoina lukemani on Iida Rauman kirja Seksistä ja matematiikasta - ja toinen Katja Ketun Yöperhonen. Kettu on tunnetumpi kirjailija, ja hänen kielensä hiukan enemmän totuttelua vaativa, toisaalta Ketun kirja uppoaa miehiin varmaan paremmin kuin Rauman. Rauman kirjan luin matkalla Lappiin ja Lapissa ihan siltä istumalta, malttamatta jättää sitä pöydälle kuin ulkoillessa - ja 30 asteen pakkasessa ei paljon ulkoiltu. Kieli, juoni ja rakenne. Siinä ne elementit. Jos osaisin suunnitella hyvän rakenteen kirjalle, luulen että olisin jo kirjoittanut kirjan. Siis ei pelkkä aihe ja juoni ja kieli ja kauniit lauseet riitä.. eikä minulla nyt välttämättä aihettakaan ole ollut. Ihmiskuvaus, uskottavuus siinä, erilaiset henkilöt Rauman kirjassa, siirtymät ja yllätyksellisyys - siinä elementtejä miksi pidän kirjaa niin hyvänä. Ja mitäs vielä - seksi ja matematiikka ovat tärkeitä asioita! Olisi pitänyt kirjoittaa itselle muistiin parhaat lauseet, mutta sitä ei tule tehtyä. Lukee vaan muutamaan kertaan ne lauseet, joita ihailee. Suomea. Omaa kieltä. - Ja hyvin kuvatuista hetkistä mieleen jääviä olivat Lauttasaaren rannan jäällä tapahtuneet.
Jos en pitkään aikaan lue oikein kolahtavaa kirjaa, alan melkein etsiä sellaista. Eikä koskaan etukäteen tiedä, mikä koskettaa ja vie mennessään. Nyt on taas hiukan välivaihe. Kotoa ei taida löytyä sellaista lukematonta kirjaa, johon voisi upota. Kirjasto oli hiihtolomalla kiinni. Kirjakaupasta on paras pysyä kaukana - paitsi sitten kun saa dekkareita kolme kympillä ja vanhat menestyskirjat ovat alennusmyynnissä. Mutta ne on ehkä jo luettu.
