Kesä meni, syksykin. Matkailua, kokemuksia, elämyksiä, yhtäkkiä uusi vuosi ja valoisuus hiipii takaisin. Vapaa-aika lisääntyy... osa siitä kyllä menee tavaroiden etsimiseen, asioiden ihmettelyyn ja kaikenlaisten aikataulujen varmistamiseen. Missä ovat nyt kutomon avaimet, uusimmat uimalasit ja keskiviikon lähtöaika? On vapaa viikko, ehtisi kutoa, uida ja matkustaa. Ja kaikkeen on aikomus,
Olen saanut järjestystä aikaan, mielessä ja kodissa. Mökillä ja tietokoneessa. Jonkunlainen kohina on hiljentynyt ja pieni tasainen hyvä olo valtaa mielen. Työt jatkuvat, lapsia näkee, On Suomi ja Eurooppa, ja Australiastakin tulivat jo takaisin siellä vuoden viettäneet, siskontytön perhe. -Voin mennä kuntosalille tasmanialaisessa T-paidassa.
Kuntosali alkaa olla vakiopaikka. Pyörällä 4 km, sitten käsiä, jalkoja, punnerrusta, selkää, vatsaa..ja uimaan. Mitään suurta se ei saa aikaan minussa - ei vyötärönympäryksen huomattavaa muutosta eikä ponnistusvoiman mitattavaa nousua. Hiukan notkeutta, liikkuvuutta, halua jatkaa pysyvästi. Kun kuntokurssin seurantajakso kohta alkaa, ajattelee sen vielä kiihdyttävän muutosta eikä olevan mikään kokeilun loppupiste. Hyvältä tuntuu aina treenin jälkeen ja väsymys on aitoa, uneen vaipuu helpommin. mikämikä stressi - juuri nyt ei mikään. Olen yksin kotona, talon toisessa kerroksessa, kodissa, keittiössä, radio soi, Luova kaaos on normaali. Astiat, paperit, matonkuteet... kirjat.
Kun on lomalla nähnyt ihmisiä, on tällainen arkipäivä yksin kotona melkein ylellistä. Voisi skypettää, päivittää facebookiin "ei mitään", Voisi lähteä pihalle ja kävelylle... mutta odotan pääsyä kuntosalille ja vesijumppaan illalla, sitä ennen päivitän vain tunteitani.
Ihan kuin olisi rauhallisempi olo - viime vuoden lamaannus ohi... ja kaikki syksyn matkat tallella mielessä ja kuvina. Venäjä, Turkki, Hollanti, Viro... kävelyä, tapaamisia, lapset ja ystäviä... työtä.
Kirjoista otetut tunnelmat, yhdessä kävellyt matkat ja katsellut filmit. Tulen valossa istutut illat, saunassa heitetyt löylyt ja pieni lasi Gammeldanskia mökillä kahden... meri ikkunan takana, pimeys ja valoisuuden hidas lisääntyminen - sitä kohti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti