Aktiivisuusmittari PolarA360 on nyt mukana ja saa minut liikkumaan. Todellisuudessa Personal Trainerini on tytär, joka näyttää miten mittari toimii, miten tuloksia katsotaan, ja kokeilee itse. Ihmettelin tänään, kuinka olisin voinut juosta lauantaina, mutta sehän olikin tytär.
Ja mökillä oleva tyttären koira saa kärsiä minun nopeasta kävelystäni. Ei ole aikaa nuuhkia tienvarren pusikoita, - mikä Polar, kysyy Kaisa ja niin Kaisa karkaa, kun olen päässyt takaisin mökille. Lähtee tutkailemaan tienvarsia uudelleen. Ajelen autolla etsimässä sitä -mihin menevät nyt kalorit ja minuutit ja sykkeet, jotka jo tarkistin... eikä koiraa kuulu.
Huutelen Kaisaa, kierrän naapureita, hänen suosikkipaikkojaan.. ja viestitän tyttärelle: koirasi on karannut.
Polarissa sykkeet nousevat, kun sohvakoira on karkuteillä eikä kuule ei kuuntele. Tulokseksi sain jo ennätykselliset kilometrit ja aktiviteetin tänään. On niin kuin toinen vapaa päivä viimeisten tuntien pitämisen jälkeen Koulu loppuikin rauhallisesti. Viimeisellä tunnilla on lopulta yksi opiskelija, jonka kanssa keskusteltiin niitä näitä. Jostain syystä minä en nyt osaa sanoa, koska koulu alkaa syksyllä.
Hipsailin ulos talosta kasseineni ja läppäreineni, sivuovesta, hiljaa. Porukat jäivät sattumalta kauemmas käytävälle miettimään, mitä minun huoneelleni voisi tehdä, Oi tehkää siitä ihan mitä vaan - minä kyllä viihdyin siellä. Katselin peruuttavia rekkoja harjoituskentällä, aidan sisäpuolelle jäänyttä juoksevaa jänistä ja kuusia lumisateessa. Nyt se on ohi. Avain on minulla vielä, mutta ei ole kiire palauttaa lopullisesti sitäkään.
Polar Bear Kaisa saapui sitten mökin pihalle ihan muina miehinä, ei muka missään ollut ollut kauempana, ihan vaan tuossa nurkilla.. Näitkö niitä kahta isoa hirveä, kysyin..
Vähän ruokaa, kiitos, ja paljon vettä sanoo Kaisa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti